Suuri Pieni Maailmani
-blogi kertoo nuoresta äidistä, jolla on diagnosoitu kaksisuuntainen ts. bipolaarinen mielialahäiriö. Historiaan mahtuu
mm. värikäs tunne-elämä, lähes puolentoista vuoden mittainen evakkoasuminen appilassa heti esikon syntymän jälkeen sekä henkinen
romahtaminen ja sairauden eteneminen huonompaan suuntaan. Blogin kirjoittamisessa on ollut yli puolen vuoden tauko, jona aikana on kerennyt
tapahtua monenmoista. Suurin muutos elämään tapahtui syyskuun lopulla, kun tein suuren päätöksen ja muutin pois perheemme yhteisestä
kodista -tavoitteena saada itsensä henkisesti parempaan kuntoon ilman että jaksamaton puoliso saa lannistumaan auringon hiukan pilkistäessä
pilvien takaa. Nyt kirjoitustauon jälkeen tulen tänne blogiin kirjoittamaan toivottavasti hyvien päivien lisäksi myös niinä huonoina. Blogi on edelleen
itseäni varten, mutta myös kaikille tärkeille ihmisille ympärillä.

keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2010

Lääkäri.

Huomenna klo. 10:15 lääkäriaika Suonenjoella. Kaksi ja puoli viikkoa sitten miulla oli menkat (järjestyksessään kolmannet synnytyksen jälkeen), ja sen jälkeen jokaikinen päivä on koskenut alavatsaan. Kipu tuntuu tasaisena jumputuksena samassa kohtaa ja välillä hetkittäin koskee enemmän. Tahdon lähteä selvittämään mistä kipu johtuu ja soitin hoitajalle varatakseni ajan lääkärille. Huomenna kuulemma lääkäriajat aika tiukassa, mutta sain kuin sainkin silti ajan. Saa nähdä miten kauan joutuu odottelemaan siellä..

Nyt pitää selvitellä, että onko anoppi vielä huomenna sairaslomalla (eli otanko neitisen Suonenjoelle mukaan vai en) ja kyyditysonkelma on kanssa setvittävänä. Pääsisin aamulla siinä seitsemän aikoihin miehen ja appiukon kyydissä, tai sitten vaihtoehtoisesti miehen veljen kyydillä, kun menee auttamaan serkkua muutossa (ei vaan oo mitään tietoa monelta hää on sinne menossa..). Eiköhän nää asiat selviä.

Hiukan vaan pelottaa, että mitä sieltä löytyy.. Äidin kanssa oli puhetta ja hää heitti villin veikkauksen, että jos olisi kyseessä kohdun ulkopuolinen raskaus. Vaikka se oli vaan ilmoille heitetty erittäin villi veikkaus niin silti alkoi pelottaa. Toinen mahdollisuus olisi jonkunnäköinen tulehdus. Toivottavasti ollaan huomenna viisaampia.

Ps. MarJan kehotuksesta lähden nyt soittelemaan SSKK:n aspaan ja selvittelemään tuota kirja-asiaa, jota edellisessä postauksessa mietiskelin. Saa nähdä mitä sanovat siellä.

3 kommenttia:

Sari. kirjoitti...

Hui kun nää kuulostaa aina hurjilta jutuilta, toivottavasti ei ole mitään vakavaa ja toivottavasti ylipäätään syy kivulle löytyy ja saatte sen hoideltua pois päiväjärjestyksestä :)

Halauksia, ole huomenna rohkea!

Sanna Viherlehto kirjoitti...

Ehdottomastihan tuommoinen pitää selvittää pikaiseen, ettei se ole mitään vakavaa!

Regret kirjoitti...

Kiitos Sari :)