Suuri Pieni Maailmani
-blogi kertoo nuoresta äidistä, jolla on diagnosoitu kaksisuuntainen ts. bipolaarinen mielialahäiriö. Historiaan mahtuu
mm. värikäs tunne-elämä, lähes puolentoista vuoden mittainen evakkoasuminen appilassa heti esikon syntymän jälkeen sekä henkinen
romahtaminen ja sairauden eteneminen huonompaan suuntaan. Blogin kirjoittamisessa on ollut yli puolen vuoden tauko, jona aikana on kerennyt
tapahtua monenmoista. Suurin muutos elämään tapahtui syyskuun lopulla, kun tein suuren päätöksen ja muutin pois perheemme yhteisestä
kodista -tavoitteena saada itsensä henkisesti parempaan kuntoon ilman että jaksamaton puoliso saa lannistumaan auringon hiukan pilkistäessä
pilvien takaa. Nyt kirjoitustauon jälkeen tulen tänne blogiin kirjoittamaan toivottavasti hyvien päivien lisäksi myös niinä huonoina. Blogi on edelleen
itseäni varten, mutta myös kaikille tärkeille ihmisille ympärillä.

lauantaina, maaliskuuta 13, 2010

Arvontaa ja potkuautoja.

Jälleen aivan ihana ilma ulkona. Neitinen on kohta puolitoista tuntia nukkunut vaunuissa ja voisin kohta itsekkin mennä hetkeksi pihalle. Koira on ollut tänään hirrrmuisen huomionkipeä ja tykkäisi jos sen kanssa lähtisi pienelle kävelylle. Oon tänään muutaman kerran yrittäny ottaa siitä kivoja kuvia, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tuosta koirasta on aina hankala ottaa kuvia. Joko se ei oo ollenkaan kuvaustuulella tai sitten ei malta pysyä karvoissaan :D Hyvien kuvien suhde tuon koiran kohdalla on ehkä 1:100 eli ei järin suuri.

Löysin erään seuraamani blogin kautta aivan ihanan arvonnan, jonne pääsee osallistumaan täältä. Osallistuin ja nyt toivotaan, että arpaonnisuosisi niin voitaisiin saada mein neitiselle kura-asu, jollainen on sopivasti tämänhetkisellä hankinta listalla. Itseasiassa tuo arvonta sattui siis oikein hyvään saumaan :)

Miehen äiti, anoppini ja neitisen mummo, oli netissä surffaillessaan mennyt tilaamaan lapsenlapselleen potkuauton. Viimeeksi oli kuluneella viikolla puhetta taaperokärryjen hankkimisesta tai sitten vaihtoehtoisesti potkuauton hankkimisesta, joka itseasiassa olisi paljon monikäyttöisempi. En nyt tarkoita tätä perinteistä potkuautoa vaan sellaista, jossa on takana työntökahva (ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan?). Nyt aluksi neitinen voisi siis työnnellä sitä ja sitten kun siihen loppuu kiinnostus ja neitinen osaa kävellä sujuvasti niin sillä voisi ajella. Toisaalta kyllä taaperokärryjenkin hankkiminen houkuttaisi, sillä ne on jotenki niii-in söpöt. Tosin en tahtoisi Brion puisia enkä vihreitä, sillä tuntuu että kaikilla on vihreät. Niiden pitäisi olla muoviset, joko punaiset tai vaaleanpunaiset tai turkoosit tai violetit (onko niitä edes olemassa turkooseina tai violetteina?). Noh, nyt sieltä on siis kuulemma tulossa sellainen auto.. Ainanki miehen sanojen mukaan, itse anoppi ei siis ole miulle mitään sanonut. 

Kaveripariskunta J&M on tulossa tänne saunomaan tänään. Mein oli ensin tarkoitus mennä tänään Suonenjoelle ja oltais käyty hein luona samalla kahvittelemassa, mutta miehen tili ei sitten näköjään tullutkaan eilen, joten ei oo rahaa käydä tankkaamassa. Matkaa kuitenkin tulee n. 45km suuntaansa, joten bensaa kuluu. Ihan kiva, että tulevat käymään vaihteen vuoksi täällä. Vanhukset lähtevät illalla tanssimaan, joten sauna on melko aikaisin eivätkä oo täällä häiritsemässä muutenkaan. Kiva päästä saunomaan ja hörpöttämään M:n kanssa. Heille tulee ensi kesänä esikoinen ja odotan kovasti, että on toinenkin pienen lapsen äiti. Miulla ei nimittäin täällä ole itseni ikäisiä äitikavereita ja muutenkin kaikki nuoret äitikaverini ovat vanhempia, plus että suurin osa asuu jossakin kauempana. Mutta ehkä asia alkaa pikkuhiljaa korjaantua sen jälkeen, kun kotiin päästään (JOS joskus päästään..), sillä aikomuksissa olisi alkaa käymään perhekerhossa, jossa näkisi muita äitejä. Välillä kaipaan ihan kamalasti äitiseuraa, etenkin sitä samanikäistä. Olisi kiva päästä jakamaan ilot ja surut jonkun toisen samanlaisessa tilanteessa olevan kanssa. Toivossa on kuitenkin hyvä elää :)

Nyt alan viikkaamaan puhtaita vaatteita pois sängyltä (jälleen kasa vaatteita sängyllä, yllätys). Voisin käydä laittamassa koneellisen likaisia pyörimään ja siivota hiukan tätä mein huonetta. Täällä on nimittäin aika sotkuista ja tää pöytä on törkeen näkönen. Jospa saisin itseni motivoitua siivoamaan sillä verukkeella, kun kerta tulee vieraita :D Saa nähdä onnistuuko. 



Pöydästä kuvaa tämänhetkisessä tilassa. Eikö olekkin törkeen sotkunen?


Miehen mukaan se auto oli siis tällainen ja kuulemma keltainen.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

toivottavasti tuo auto on tarpeeksi tukeva, koska usein ovat niin kevyitä että lapsen työnnellessä ne vaan kaatuu takakenoon eivätkä kulje mihinkään.

Juha oli kyllä jättänyt kertomatta, että me ollaan tulossa saunomaan tai edes että illemmalla olis pitäny tulla :D

Regret kirjoitti...

Itse hokasin aivan saman tuon auton suhteen. Tuohon ei kuitenkaan saa samalla tavalla laitettua puhelinluetteloita painoksi kuin taaperokärryyn. Noh, kunhan tulee niin saa nähdä, että oliko hyvä ostos. Onneksi ei mee rahat omasta kukkarosta niin ei ketuta sitten niin paljon jos ei olekkaan tarpeeksi tukeva :D

Mie sain mein miehen puheista taas sen kuvan, että hää kutsu teidät nimenomaan saunomaan ja tottakai ajattelin automaattisesti, että tulette vasta illemmalla :D