Kävin siellä lääkärissä, jonka aikana neitinen kävi mummon kanssa Tiimarissa. Lääkäri olikin tuttu ja vaihdettiin ihan kunnolla kuulumisia (lääkäri oli sama, joka teki miulle jälkitarkastuksen ja heti huoneeseen päästyä tokaisi "ei oo sinuu näkyny miun vastaanotolla kierukan laitossa" -HIUKAN hämmennyin ensireaktiosta). Tutki vatsaa ja teki sisätutkimuksenkin. Passitti verikokeisiin, jossa katsottiin yleinen verenkuva (mm. hemoglobiini ja tulehdusarvot), sekä antamaan pissanäytettä (klamydia sekä raskaustesti). Verikokeen tulokset sain tietää iltapäivällä (ei mitään poikkeavaa) ja klamydia -testin tulokset tulee parin viikon kuluessa. Mies vie tiistaiaamuna töihin mennessä miun pissapurkin labraan raskaustestiä varten.
Lääkärin jälkeen kävin apteekissa, josta mukaan tarttui perusrasvaa (itselle ja neitiselle), neitisen suppovaraston täydennystä, Acnicylin rasvaa (melko uusi markkinoilla) sekä näytteitä (Avénen kuoriva kasvonaamio rasvaiselle ja sekaiholle, sekä Neutrogenan joku juttu (kasvopesuaine ja naamio samassa). Olisin tarvinnu kuorintavoidetta, mutta valikoima oli niin heikko (ilmeisesti osa tuotteista oli poistunut kokonaan valikoimasta tjtn), että pitää katsella seuraavalla kerralla uudelleen. Onko kenelläkään kokemuksia tuosta Acnicylin rasvasta? Paketissa sanotaan seuraavaa; "Poistaa hellävaraisesti kuolleet ihosolut ja ihomadot sekä estää finnejä ja aknea aiheuttavien bakteerien kasvun. Pehmentää ja palauttaa ihon luonnollisen kosteustasapainon." Ajattelin ostaa kokeiluksi (yleensä en osta mitään kasvotuotteita "ihan vaan kokeiluksi", joten tämän päiväinen ostos on suuri poikkeus ja Ihme suurella iillä). Netistä luin, että sitä suositellaan käytettäväksi kuuden viikon kuurina, joten kun nyt tänä iltana tuon aloitan niin kerron kuuden viikon päästä onko tuloksia havaittavissa.
Apteekin jälkeen käytiin Tokmannilla, jossa tein heräteostoksena tämän. Ikinä en oo erityisesti keltaisesta tykänny, mutta ajattelin kokeilla jospa alkaisin tuosta tykkäämään. Tuo voisi olla kiva kesävarpaissa ja kuuluu samaan sarjaan viime lauantaina ostamani kynsilakan kanssa. Citymarketissa nuo taisivat maksaa 4,90, kun taas Tokmannilla hintaa oli 2,90. Aikamoinen hinnan heitto! Seuraavalla kerralla samaa sarjaa ostaessa pitää muistaa, että ostan Tokmannilta. Sarjaan kuuluu myös mm. valkoinen ja musta. Valkoinen poltteli näppejä, mutta jätin sen kuitenkin hyllyyn. Ehkä seuraavalla kerralla.. Mustaa katsellessa muistui mieleen, että pitää tarkastaa lähiaikoina oman mustan kynsilakan kunto.
Tokmannilta mukaan lähti myös musta kannellinen muovilaatikko, synttärikortti sunnuntaiselle synttärisankarille ja neitiselle yöpuku, joka näyttää jätti-isolta vaikka onkin kokoa 74.
Muuten, soitin sinne SSKK:n aspaan. Kun siellä vastattiin niin huomasin, että laskuun oli kaikesta huolimatta merkitty toinen Topeliuksen kirja ilmaiseksi eli olivat sitten laittaneet sen Kiroilevan siilin lastenkirjaksi. Mielenkiintoista. Noh, tästä huolimatta juteltiin mukavia sen aspa tädin kanssa :D
Miuta hiukan tylsistyttää ja menojalkaa meinaa himppasen vipattaa. Hirveästi tekisi mieli lähteä jonnekkin näkemään ihmisiä, mutta ehkä yritän malttaa viihtyä kotinurkissa. Miehen sisko ja veli ovat omilla teillään, joten ollaan keskenään vanhusten kanssa. Hiukan on talo hiljaisena.
Loppuviikon toimintasuunnitelma;
Huomenna anopin siskon luokse leipomaan karjalanpiirakoita pitkäperjantain kunniaksi.
Lauantaina miehen kanssa Kuopioon kaakeliostoksille ja pikkuneiti jää isovanhemmille hoitoon (suomeksi; laatuaikaa miehen kanssa ---> mies menettää hermonsa kaakelikaupoilla).
Sunnuntaina ollaan ilmeisesti menossa porukalla raksalle siivoamaan ja iltapäivällä anopin veljentytön 4v. synttärit.
Maanantai on vielä toistaiseksi vapaa.
Kiirettä pukkaa.. Jossakin välissä pitäisi saada aloitettua muutaman tuolin restauroiminen, josta lisää myöhemmin.
Ps. En ole tänään aprillannut ketään enkä tule aprillaamaan. En olisi muistanut koko aprillipäivää, jos eivät olisi aamulla radiossa siitä maininneet. En tykkää tästä päivästä.
mm. värikäs tunne-elämä, lähes puolentoista vuoden mittainen evakkoasuminen appilassa heti esikon syntymän jälkeen sekä henkinen
romahtaminen ja sairauden eteneminen huonompaan suuntaan. Blogin kirjoittamisessa on ollut yli puolen vuoden tauko, jona aikana on kerennyt
tapahtua monenmoista. Suurin muutos elämään tapahtui syyskuun lopulla, kun tein suuren päätöksen ja muutin pois perheemme yhteisestä
kodista -tavoitteena saada itsensä henkisesti parempaan kuntoon ilman että jaksamaton puoliso saa lannistumaan auringon hiukan pilkistäessä
pilvien takaa. Nyt kirjoitustauon jälkeen tulen tänne blogiin kirjoittamaan toivottavasti hyvien päivien lisäksi myös niinä huonoina. Blogi on edelleen
itseäni varten, mutta myös kaikille tärkeille ihmisille ympärillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti