Suuri Pieni Maailmani
-blogi kertoo nuoresta äidistä, jolla on diagnosoitu kaksisuuntainen ts. bipolaarinen mielialahäiriö. Historiaan mahtuu
mm. värikäs tunne-elämä, lähes puolentoista vuoden mittainen evakkoasuminen appilassa heti esikon syntymän jälkeen sekä henkinen
romahtaminen ja sairauden eteneminen huonompaan suuntaan. Blogin kirjoittamisessa on ollut yli puolen vuoden tauko, jona aikana on kerennyt
tapahtua monenmoista. Suurin muutos elämään tapahtui syyskuun lopulla, kun tein suuren päätöksen ja muutin pois perheemme yhteisestä
kodista -tavoitteena saada itsensä henkisesti parempaan kuntoon ilman että jaksamaton puoliso saa lannistumaan auringon hiukan pilkistäessä
pilvien takaa. Nyt kirjoitustauon jälkeen tulen tänne blogiin kirjoittamaan toivottavasti hyvien päivien lisäksi myös niinä huonoina. Blogi on edelleen
itseäni varten, mutta myös kaikille tärkeille ihmisille ympärillä.

sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2012

Täällä taas :)

Hei kaikille!

Piiiiiitkän ja piinallisen hiljaisuuden jälkeen on taas aika tulla esiin ja alkaa kirjoittamaan omia ajatuksiaan ylös :) Tiedän, että jokainen miun blogia seuraava on iloinen tästä tiedosta, sillä moni on odotellut kuulumisia ja kuvia jo liian pitkään. Itsekkin oon iloinen tästä päätöksestä, sillä oon yrittäny aloittaa perinteisen päiväkirjan kirjoittamista, mutta aina se tyssää muutamaan sivuun. Jotenkin en enää osaa kirjottaa muuten kuin kirjeitä, postikortteja tai sitten jotakin muuta, jonka tiedän jonkun ehkä joskus lukevan. Miellän siis helpommaksi kirjoittaa "jollekkin" kuin pelkästään itselleni vaikka edelleenkin kirjoittamisen tarkoitus ja tarve on minä.

Blogin ulkoasu on muuttunut paljonkin siitä aiemmasta tylsästä vaaleanpunaisesta, kun nyt kerrankin opettelin käyttämään kunnolla tuota "uutta" ulkoasunmuokkaustyökalua. Tahdoin saada jollakin tavalla näkyviin rakkauteni Muumeihin ja nyt se näkyykin heti ja on oleellinen osa tätä blogia :) Oon erittäin tyytyväinen uuteen ulkoasuun ja koska se on kunnossa, niin nyt onkin hyvä alkaa taas kirjoittelemaan, kun blogia katsoessa tulee aina hyvä mieli :)

Tää ensimmäinen teksti pitkään aikaan (sekä ensimmäinen teksti tälle vuodelle) jää nyt tällä kertaa hiukan lyhyemmäksi, sillä kello on jo sen veran paljon etten jaksa alkaa ajattelemaan enää tämän enempää. Niinpä jätän ihmiset nyt odottamaan miun kuulumisia, sillä piakkoin niitä on tulossa :) Nyt kuitenkin painun yöunille ja huomenna on taas uusi päivä, toivottavasti kaunis sellainen! Unia!

2 kommenttia:

miia kirjoitti...

Jee, kivaa kun päätit jatkaa bloggailua!! Innolla jään odottamaan kirjoituksiasi! :)

Regret kirjoitti...

Mie oon kanssa iloinen, että sain vihdoinkin blogikärpäsen pureman ja voin alkaa taas kirjoittelemaan ajatuksia ylös, sillä tällä hetkellä tuntuu siltä, että todella kaipaan ja tartten sitä :) Kiva kuulla, että jäät innolla odottamaan miun ajatuksia!